Ruotsalainen ergonomian ja istumisen asiantuntija Bengt Engström vieraili Suomessa Algol Trehabin tilaisuuksissa kouluttamassa suomalaisia fysioterapeutteja pyörätuolissa istumisen ergonomiasta. Engström mielestä on tärkeää ymmärtää, että jokainen ihmisen ja pyörätuolin yhdistelmä on uniikki.
Kuinka kauan pyörätuolissa voi istua? Miten näen, ovatko pyörätuolin asentoon tekemäni muutokset oikeita, jos ihminen ei kommunikoi? Nämä ovat ammattilaisille haastavia kysymyksiä, joihin Bengt Engström on etsinyt ja löytänyt vastauksia pitkällä työurallaan pyörätuolien ergonomian parissa.
Alunperin automekaanikkona toiminut Engström tapasi kauan sitten mukavan toimintaterapeutin, josta tuli hänen vaimonsa. Engström työskenteli jonkin aikaa hoitokodissa ja päätyi myöhemmin töihin pyörätuoleja valmistavaan yritykseen.
– Istuskelin erilaisissa pyörätuoleissa televisiota katsoessani. Huomasin, ettei niissä ole mukava istua, hän kertoo.
Havaittuaan epäkohtia kokeilemiensa tuolien ergonomiassa ja suunnittelussa virisi hänellä halu auttaa ihmisiä mukavampaan elämään pyörätuolissa.
Turvallisuus tärkeää
Koska ihmiset ovat erilaisia ja asuvat erilaisissa ympäristöissä, on jokainen pyörätuolin ja ihmisen yhdistelmä ainutlaatuinen. Oikean asennon löytämiseksi on usein tehtävä kompromisseja, sillä mukavuus ja käytettävyys eivät aina kohtaa. Engströmin mukaan on olennaista, että pyörätuolissa voi rentoutua ja tuntea olonsa turvalliseksi. Mikäli istuja pelkää kaatumista, eivät lihakset pysy rentoina vaan jännittyvät. Jännitystila luo epämukavuutta ja kipua sekä estää samassa asennossa istumisen. Hän kertoo hämmästyneensä siitä, kuinka pienikin muutos asennossa voi muuttaa henkilön mahdollisuuksia nähdä ympärilleen, toimia ja kommunikoida.
Kun lihasten ei tarvitse kompensoida huonoa asentoa, voivat esimerkiksi jäykistyneet kädet ja käsivarret vähitellen rentoutua ja jopa suoristua. Ihmisellä tulisikin olla vapaus vaihtaa asentoa ja käyttää vartaloaan mahdollisimman esteettä sekä päättää milloin ja millä tavalla hän haluaa liikkua. Istumisen ergonomiaan perehtynyt ammattilainen voi auttaa löytämään parhaan mahdollisen mukavuuden ja liikkuvuuden yhdistelmän.
Korjaa myös vaatetus
Engström havainnollistaa sanomaansa luennoilla lukuisin käytännön esimerkein. Osallistujat hierovat käsiä toisiaan vasten ja huomaavat, että iho venyy eri tavalla horisontaalisessa ja vertikaalisessa liikkeessä. Ihminen valuu helposti tuolissaan eteenpäin mikäli alusta on liian liukas tai muotoilematon. Hän neuvoo ammattilaisia kiinnittämään huomiota istujan päähän, käsiin ja jalkoihin. Mikäli jokin ruumiinosa on jännittynyt, ei asento ole vielä optimaalinen.
Muutokset istuinosaan, selkänojaan ja käsinojiin tulee tehdä asteittain, sillä pienikin muutos voi olla tuskallinen virheasentoon tottuneelle.
– Muistakaa korjata myös vaatetus, jottei esimerkiksi paita jää ryttyyn tai hihat ja lahkeet kierteelle. Silloin näette myös itse asennon paremmin, Engström sanoo.
Hyvästä asennosta hyötyvät pyörätuolissa istuvan lisäksi myös ympärillä olevat.
– Ihminen on iloisempi, kun pystyy liikkumaan eikä tunne kipua. Häntä on myös helpompi auttaa esimerkiksi sänkyyn siirtymisessä. Positiivinen mieli voi lisätä myös kiinnostusta ympäristöön ja muihin ihmisiin, hän lisää.
Kuvassa Bengt Engström ohjaa fysioterapeutti Annika Leanderssonia ja Petri Rönkköä, kuinka lantion tukeminen vaikuttaa istumiseen.